Mies lähti jälleeen kolmen viikon reissuun ja olennainen henkilö huushollin pyörittämisestä puuttuu. Oli superihanaa, että mies pesi parvekelasit ennen lähtöään, olisivat kai muuten jääneet pesemättä. Ikkunoiden pesu ei ole minun lempipuuhaa ja tyttäreltä se ei oikein meinaa luonnistua. Olen kuitenkin patistanut tytärtäni ikkunanpesuun ajatuksella tekemällä oppii... Asunnossa riittää kyllä ikkunoita harjoitteluun.
Mutta jottei talouden pyörittäminen jäisi yksin minun vastuulle, ehdotti tytär, että kirjoittaisimme kalenteriin, mitä kumpikin on tehnyt, ettei tarvitsisi perusasioista tapella. Hain siis oitis eri värisiä tusseja, joista valkkasimme mieluisimmat (tytölle pinkki ja minulle harmaa) ja heti aloimme piirtelemään tukkimiehen kirjanpitoa koirien lenkityksistä ja merkinnät imuroinnista, ruuanlaitosta, tiskikoneen tyhjentämisestä. Ihan reilua. Nyt kumpikin voi seurata kuinka paljon kotitöitä oikeasti on tehtävänä ja miten ne jakautuvat.
Ja kun nyt minulla on aikaa (!!??) ajattelin vihdoin maalata keittiökaappien ovet. Tätä olen pähkäillyt siitä saakka kun nykyisen kodin olen hankkinut pari vuotta sitten. Ja nyt tuumailin, että jollen maalaamista kokeile, siirtyy se vielä luultavasti parilla vuodella. Maalaaminen on kuitenkin niin edullinen ratkaisu, että sitä kannattaa kokeilla. Vaihdetaan ovet sitten myöhemmin jos ei onnistu tai alkaa tympimään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentilla, jookoskookos!