Parempaa tekemistä

Alkutalvesta (voiko noin edes sanoa, kun tänä vuonna talvea ei oikein edes ole ollut?) minulla oli suuri suunnitelma, että lähtisin vielä opiskelemaan. Tuolloin näin pelkkiä mahdollisuuksia, mitä opiskelu toisi eteen. Nyt, kun yhteishakua on ollut jo tämän viikon, ihmettelen vielä omia fiiliksiäni. Juuri nyt ei voisi yhtään enempää kiinnostaa. Minustako muka insinööri? Hah ja hah! Miten muka jaksaisin työn lisäksi vielä opiskellakin? Milloin minulla sitten olisi ikinä omaa aikaa? Kuka hoitaisi kodin ja koirat ja ruokkisi lapsen? Ei se niin aikuinen vielä ole... Kuka pesee pyykit ja pyörittää arjen?

Mahdollistaisiko opiskelu helpomman elämän? Lyhenisikö työpäivät ja vähenisikö stressi? Enpä jaksa uskoa.

Mieluiten viettäisin vapaa-aikani kotona ja puuhastelisin jotain omiani.