Kellastunut parketti ja ruvella oleva lakkapinta. Yök yök. Jotain nopeaa ja helppoa oli siis keksittävä.
Mielessäni tuumailin tähän jo punaista mattoa. Olisihan se hienoa astella punaista mattoa pitkin kotiin. Tuossa yläpuolella roikkuu melko vaatimaton kristallikruunu. Kullanvärinen. Mietin, että sisäänkäynnistä voisi tehdä oikein pramean. Mutta kuten tavallista, muutin mieltäni.
Ostin harmaata ja ehkä vähän tylsää kuramattoa, mutta eipähän näy lika. Tuon jakkaran suunnittelin maalaavani mustaksi. Sekin on vanha, alunperin jostain ties miltä vuosikymmeneltä. Istuinosa on jo kertaalleen vaihdettu. Jalkojen kumitassut on kateissa. Jakkara on ollut monenmonessa remontissa mukana ja sen se on näköinenkin. En kuitenkaan raaskisi heittää sitä poiskaan kun kerran toimii vielä ja eteinen kaipaa jotain näppärää, pientä ja kevyttä istuinta.
(Ja kyllä meillä oikeasti on suunnilleen suorat lattiat kuten 60-luvun betonikuutioissa kuuluukin. Kännykällä kuvatessa ahtaassa tilassa lattia vaan kääntyy hassusti vinoon.)
Ja tässä vielä kuva kahden vuoden takaa, jolloin asunnossamme oli melkoinen mökkifiilis. Yök yök.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentilla, jookoskookos!