Pohdintaa ajasta

Täällä lomaillessa olen pohtinut aikakäsitettä. Olen täällä ollessa kirjoittanut jonkin verran. Silkkaa ajatuksen juoksua, mitä tämäkin teksti tulee olemaan. Kirjoittaminen on täällä tuntunut hyvältä kun ei painetta saada mitään aikaiseksi.

Bangkokissa kiire vielä näkyi ja sen pystyi aistimaan. Ihmiset kulkivat töihin ja koteihinsa. Liikenne oli ruuhkainen. Täällä saarella asiat on kuitenkin toisin. Kellään ei ole kiire. Hommat hoidetaan kyllä, asiakkaiden ehdoilla. Vapaa-aikaa on nyt paikallisilla paljon kun turisteja on vähän. Itselleni rauhoittuminen on tehnyt hyvää. Ei ole aikatauluja. Ei kiire minnekään. Ei ole kiire takaisin kotiin eikä varsinkaan töihin. Siksi on aikaa miettiä aikaa.

Olenkin pohtinut mitä aika oikeasti on? Meillä mitataan sitä kellolla ja kalenterilla, mutta mitä aika on konkreettisesti? Aurinko nousee joka päivä ja laskee joka päivä. Jos jonain päivänä ei ehdi tekemään kaikkea, tulee kyllä seuraava päivä. Ehtiminen vaatii suunnitelmallisuutta. On täytynyt päättää, että jokin asia on tehtävä johonkin mennessä. Kun kerää liian paljon tehtäviä asioita, alkaa ehtiminen kärsiä. Onko se tarkoituksenmukaista? Ihminen on useimmiten itse luonut kiireensä. Tai yhteiskunta on luonut kiireen. Elämmehän edelleen teollistumisen aikaa, jolloin aika on rahaa. Toki on asioita, jolloin on oikeasti kiire. Kuten esimerkiksi tulipaloa sammutettaessa tai vaikkapa ensiavussa.

Mutta kuluuko aika oikeasti hukkaan jos jotain ei ehdi? Mihin me pyrimme niin kovalla kiireellä? Hautaan? Onko meille oikeasti määritelty joku tietty elinaika, jolloin on pakko suorittaa tietyt asiat? Unohdammeko kaiken kiireen keskellä elää? Miksi haluamme kaikkea enemmän ja nopeammin? Parempaa ja isompaa?

Vaikka aikaa tuntuu nyt olevan loputtomasti, häämöttää jossain tulevaisuudessa paluupäivä Suomeen. Tiedän ja muistan kyllä, että kotona minua odottaa asuntolaina ja laskujen maksaminen. Se tuntuu kuitenkin etäiseltä ja tällä hetkellä epäilen oliko sittenkään lottovoitto syntyä Suomeen, jossa talven olosuhteet osaltaan pakottavat tiettyihin toimiin. Oliko sittenkään esi-isiltämme viisasta jäädä asuttamaan Pohjolaa. Oisivat vain tyytyneet keräilemään alueelta ja asuneet talven etelämmässä...

Takaisin aikaan. Länsimaissa ajankäsite on lineaarinen ja sitä kuvataan usein janana, jolla aika on eteenpäin pyrkivää. Useissa muissa kulttuureissa aika on kuitenkin syklinen ja aikaa tulee ja menee. Asiat tapahtuvat hitaammalla temmolla. Muistetaan ehkä paremmin olla läsnä hetkessä eikä vain pyritä seuraavaan etappiin.