Syksy on ollut minulle aina uuden aloittamisen aikaa. Yhtäkkiä tänäkin syksynä huomasin, että minulla on kädet täynnä töitä ja uusia projekteja. Ilmoittauduin kurssille, harjoittelen, kirjoitan, teen normitöitä, lisätöitä, käsitöitä... Kalenteri täyttyy kokouksista, treeneistä ja muista muistettavista asioista ja yöunet on jälleen lyhentyneet, alkoholin käyttö lisääntynyt, ruokavalio pyllyllään.
Siitäkin huolimatta, että käytän edelleen (töissä) paperista viikkokalenteria ja kännykän kalenteria muistutuksella, unohtelen asioita. En muista tarkistaa oliko jo jotain etukäteen sovittua ja kirjaan sovittuja menoja liian myöhään. En ole oppinut olemaan kiireinen ja tärkeä. Rauhallinen elämäntapa ilman mitään sovittua sopisi minulle paremmin. Silloin olisin vapaa tekemään mitä milloin huvittaa. Ehkä jonain päivänä?
Kaikesta tästä tämänhetkisestä kiireestä huolimatta koen olevani menossa oikeaan suuntaan. Teen juurikin töitä tehdäkseni elämästäni helpompaa. Sitten joskus.
